Rottien pyhimys

Tiistai 20.2. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68

Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään tiistaina 16.1. Lippuja 25 kpl, à 40 euroa. Maksuviite 30708.

Jukka Nykäsen säveltämä, Reetta Ristimäen ohjaama ja Anneli Kannon käsikirjoittama musikaali, joka pohjautuu Kannon samannimiseen romaaniin, kertoo Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500-luvulla. Tarinassa kirkkomaalareiden on urakkansa vaativuuden vuoksi pakko pestata työryhmäänsä paikallinen nuori tyttö, Pelliina, joka osaa koristemaalausta. Kesän mittaiseen työtoveruuteen punoutuu taiteellinen ponnistelu, oppiminen ja kasvu, ystävyys ja rakkaus, petos ja menetys. Tarina on kuviteltu, sillä historiaan näistä maalareista ei ole jäänyt muita jälkiä kuin heidän tekemänsä maalaukset.

Musiikkiteatteri Kapsäkin tulkinnassa nykyajan teknologia kohtaa keskiaikaisen historian. Teoksen kokonaisvaltainen visuaalisuus luodaan vaikuttavan valo- ja videotekniikan avulla. Musiikissa kuullaan vahvoja keskiaikaisia vaikutteita, johon lisätehonsa tuo elektroniikka.

Pelliinan roolissa esiintyy Aurora Manninen, mestari Martinuksena Jasper Leppänen, Andreas Pictorina Kai Bäckström / Jyri Lahtinen, Petrus Herckepaeuksena Petri Bäckström ja Märta Bengtsdotter Ulvina Eeva Semerdjiev. Nokkahuiluja ja säkkipillejä soittaa Janek Öller, jouhikkoja ja gambaa Ilkka Heinonen ja koskettimia Miika Vintturi.

Kurjet

Keskiviikko 28.2. klo 19 Kansallisteatteri, Pieni näyttämö

Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään maanantaina 29.1. Lippuja 40 kpl, à 43 euroa. Maksuviite 30821.

Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kurjet kertoo tarinan Krohnin laajaan sivistyssukuun kuuluvista kirjailijasisaruksista, Helmi ja Aune Krohnista sekä Aino Kallaksesta. He olivat lahjakkaita ja rohkeita, periksiantamattomia ja itseoppineita naisia, jotka tekivät valtavan työn suomalaisen kulttuurin puolesta.

Helmi Krohn, sisaruksista vanhin, on voimakastahtoinen kirjallisuusnainen, joka kiinnostuu spiritualismista. Aino Kallas on kuuluisa kirjailija sekä kohuttu ja kansainvälinen seurapiiri-ihminen. Sisarussarjan nuorin, Aune Krohn, kirjailija hänkin, hoitaa sisarusten masennukseen sairastunutta Minna-äitiä ammentaen voimaa hengellisyydestä.

Eletään 1930-luvun Suomessa. Sisaruksia yhdistää kirjoittaminen. He kirjoittavat ammatikseen ja kutsumuksesta, kääntävät ja toimittavat henkensä pitimiksi, kamppailevat köyhyyttä vastaan, joka vaanii koko ajan kulman takana.

Kaarle-veljensä kuoleman jälkeen sisaret kokoontuvat pitkästä aikaa. Paikalla ovat myös säveltäjäveli Ilmari Krohn kirjailijavaimonsa Hilja Haahden kanssa sekä Helmin entinen aviomies, professori ja valtiomies E. N. Setälä. Seurue luennoi ja viisastelee toisilleen kuin vanhoina hyvinä aikoina, kunnes joku alkaa muistella menneitä. Puheeksi tulee Kiiskilän hovi. Tarunhohtoinen sukukartano Viipurinlahdella on sisarusten lapsuuden paratiisi, joka katoaa heidän elämästään yhtä nopeasti ja traagisesti kuin heidän isänsä Julius Krohn, suomalaisen kulttuurin merkkihenkilö, joka menehtyi purjehdusonnettomuudessa. Vaikka yhteys lapsuuteen on kadonnut, ovat särkyneen idyllin sirpaleet yhä läsnä sisarusten elämässä: muistoina, totuutena ja tarinoina. Kukin on löytänyt yksilöllisen tiensä, mutta millä ehdoilla?

Rooleissa nähdään Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Esa-Matti Long, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Paula Siimes ja Carl-Kristian Rundman. Esityksen ohjaa Tiina Puumalainen.

Veren häät

Perjantai 1.3. klo 18.30 Kaupunginteatteri, Studio Pasila

Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään torstaina 1.2. Lippuja 20 kpl, à 34 euroa. Maksuviite 30151.

Compañía Kaari & Roni Martinin espanjalais-romani-juutalais-suomalainen flamenco-orkesteri ja Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä kutsuvat katsojat Veren häihin.

Espanjan kansallisrunoilijan Federico García Lorcan Veren häät on tässä esityksessä nykytanssia ja flamencoa syvimmillään. Veren häät on yhtä kuin liittomme ylensyönnin ja itsepetoksen, tolkuttoman kulutuksen ja välinpitämättömyyden kanssa. Se on ruumiinavaus eläimen inhimillisyydestä ja ihmisen eläimellisyydestä.

Avantgardistit kuten Lorca, Dalí ja Buñuel elivät Euroopassa aikana, jolloin runous oli ase. He loivat yhdessä surrealistista taidetta, jonka kuviin läsnä oleva aika kiteytyi ja jotka jo aavistelivat tulevaa maailmanpaloa. Dali ja Buñuel pakenivat taiteilijoihin kohdistuvaa vainoa ja Lorca teloitettiin Espanjan sisällissodan alkuvaiheissa. Veren häät on omistettu niille taiteilijoille, jotka syöksyvät härän sarviin.

Produktiossa esiintyvät Sari Haapamäki, Jyrki Kasper, Heidi Naakka, Unto Nuora, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Aino Seppo ja Kaisa Torkkel. Muusikot ovat Roni Martin, Sanna Salmenkallio, Juan Antonio Suárez ”Cano” ja Victor Carrasco. Ohjauksesta vastaavat Atro Kahiluoto, Kaari Martin ja Roni Martin.

Jevgeni Onegin

Perjantai 8.3. klo 19 Kansallisooppera

Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään keskiviikkona 17.1. Lippuja 30 kpl, à 89 euroa. Maksuviite 30177.

Jevgeni Onegin on täyttymättömän kaipuun ooppera. Salskea Onegin torjuu nuoren Tatjanan, Olgan rakastettu Lenski kuolee kaksintaistelussa. Vuosia myöhemmin Onegin tunnustaa rakkautensa Tatjanalle, mutta silloin on jo liian myöhäistä. Kukaan ei löydä rakkautta eikä kukaan osaa tarttua onneensa silloin kun se on kohdalla.

Kirjailija Aleksandr Puškinin runoelmaan perustuva ooppera esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1879. Ooppera oli syntyaikanaan radikaali, kun se vauhdikkaiden ja dramaattisten tapahtumien sijaan käsittelee nuorten hahmojensa sisäistä maailmaa. Pjotr Tšaikovskin tunteellinen musiikki tekee Jevgeni Oneginista oopperan, johon rakastuu sukupolvi toisensa jälkeen.

Jevgeni Oneginia esittää Iurii Samoilov, Tatjanaa Aisté Piliba, Lenskiä Tigran Hakobyan ja Olgaa Anna Erokhina. Larinana esiintyy Natalia Vinogradova, Filipjevna on Merle Silmato, ruhtinas Gremin Matti Turunen ja Triquet Roland Liiv. Kapteenin ja Zaretskin rooleja esittää Sampo Haapaniemi. Ohjaajana on Marco Arturo Marelli.

Mansikkapaikka

Torstai 21.3. klo 19 Kansallisteatteri, Suuri näyttämö

Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 20.2. Lippuja 50 kpl, à 49 euroa. Maksuviite 30216.

Sofi Oksasen ajankohtainen näytelmä Mansikkapaikka on kevään odotetuimpia teatteriesityksiä. Sen ohjaa Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho. Suomalaisopiskelija Ville on joutunut hoitoon psykiatrian klinikalle vieraassa maassa. Samaan aikaan keskisuomalaisella luonnonmarjatilalla on paljastunut törkeä ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttötapaus. Villen poliisisisko Alina alkaa tutkia skandaalia, joka uhkaa tahrata maineen myös mansikkatilaa isännöivältä Keijolta, Villen ja Alinan isältä. Asiat mutkistuvat, kun kukaan ei tiedä, missä Ville on. Alina ryhtyy selvittämään veljensä katoamista. Keijo on vakuuttunut, ettei hänen yrityksensä ole tehnyt mitään väärää. Jokin tuntuu kuitenkin olevan pahasti vialla. Ehkä vastoinkäymisten syyt ovat lähempänä kuin Keijo tai Alina kykenevät näkemään? Maailma on jakautunut kahteen keskenään vihamieliseen leiriin. Pimeät voimat eivät toimi vain epämääräisessä kaukaisuudessa, vaan meidän keskuudessamme. Panoksena ovat perustavat arvot, vapaus ja ihmisoikeudet.

Näyttämöllä esiintyvät Wanda Dubiel, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Pirjo Luoma-aho, Wenla Reimaluoto, Janne Reinikainen ja Otto Rokka.

Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin

Keskiviikko 3.4. klo 19 Kansallisteatteri, Suuri näyttämö

Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 4.3. Lippuja 20 kpl, à 49 euroa. Maksuviite 30546.

Tämä näytelmä oli ohjelmassamme viime marraskuussa, mutta koska moni jäi silloin ilman lippua, varasimme jonkin verran lippuja myös tänä keväänä. Näytelmä kertoo oman yhteisönsä ankarien sääntöjen ja kantaväestön ennakkoluulojen alla elävästä nuoresta. Myöhemmin tästä somalialaisesta tytöstä kasvaa arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tapahtumapaikkana on Helsinki, josta poiketaan Lontooseen ja Mogadishuun. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -näytelmä pohjautuu suurelta osin Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022). Somaliasta kolmevuotiaana Suomeen muuttaneen Ujuni Ahmedin henkilökohtaisista kokemuksista kumpuava tarina on tunnistettava ja samastuttava kenelle tahansa, joka on joutunut kokemaan ulkopuolelle jättämistä, ennakkoluuloja, häpeää ja turvattomuutta. Kansallisteatterin kotikirjailijana toimiva Ahmed on palkittu ihmisoikeusvaikuttaja, joka on tehnyt aktiivista työtä tyttöjen sukuelinten silpomista sekä kunniaan liittyvää rajoittamista ja väkivaltaa vastaan. Myös nämä asiat ovat esillä Kansallisteatterin esityksessä, mutta ennen kaikkea kyseessä on kasvutarina, joka vakavista ja surullisista aiheistaan huolimatta säteilee iloa ja toivoa.

Näytelmä on puheenvuoro kaikkien niiden puolesta, jotka tahtovat elää itsenäisinä ja vapaina. Kaikkien niiden puolesta, joilta yhteiskunta on ummistanut silmänsä. Kaikkien niiden puolesta, joilla on oikeus kuulua johonkin ja tulla nähdyiksi, rakastetuiksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin he ovat. Kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole yksin, vaikka niin ajattelisivatkin.

Päärooleissa nähdään Safiya Abukar (päähenkilö nuorena) ja Emilia Neuvonen (aikuisena). Muissa rooleissa esiintyvät Yasmin Ahsanullah, Amaal Ali, Elssa Antikainen, Jani Karvinen, Julianna Kauhaniemi, Lilja Kervinen, Pirjo Määttä, Jasir Osman ja Ilja Peltonen. Esityksen ohjaus ja dramatisointi on Satu Linnapuomin. Dramaturgina on Eva Buchwald.